 |
| Tepi.. Se 120cm korkea pikkuinen ponitamma |
Ensimmäisenä tuohon kuvaan.. Kyseessä siis ponitamma, jota ratsastelen sillointällöin työssäoppimispaikassani Pollenpotkussa. Joku näissä "kiukkuisissa" tammoissa näköjään viehättää, kun niihin aina kiinnyn. Ja aina jostain syystä ne eksyvätkin minulle ratsastettaviksi. muunmuassa lämminveritamma xylene, joka hyppi pystyyn ja varasteli ohjia ja nyt tepi joka on oppinut pukittamisen ja pienimuotoisen ryöstämisen jalon taidon, sekä hommista fuskaamisen, varsinkin kentällä. Tiedoksi, että nyt jo maastossa ainakin suunta paljon parempaan, kun siellä olen enemmän mennyt.
Eilen viimeksi kävinkin Tepillä maastossa, vaikka satoi ja tuuli ja muutenkin kurja keli. En vain muutamaan päivään ollut Tepiä ratsastanut, niin oli jo ikävä kyytiin. On siinä vaan jotain viehätysvoimaa. Pienempi kun olisin niin ostaisin!
Tänään sain pitkästä aikaa olla myös mukana ravitouhuissa ja ohjasajoin 1,5-vuotiasta varsaa, joka myös asustelee työssäoppimispaikassani..
Sitten blogin pääjehuun Sebaan. Tänään oli estevalmennus ja tehtävinä oli isolla kaarevalla uralla puomi. kolme laukkaa - pysty,kolme laukkaa, puomi tehtävä, sekä kolmen esteen innari pienillä pystyillä. innarin molemmissa päädyissä oli myös puomit.
Tänään sain kokeiltua kunnolla pelhameita ja ne osoittautuivat ihan ÄLYTTÖMÄN hyviksi. Neiti oli niin kevyt ja mukava ratsastaa. Kerrankin minulla oli taas hevonen, eikä muuli.
Alussa Seba hieman aristeli kuolainta, mutta hetken ravailun jälkeen oli jo paljon parempi. Laukassa neiti olikin jo ihan huikea ja ihanan pyöreässä muodossa ja haettiinkin sitten jo alkuverkassa neiti niin pyöreään muotoon kuin saatiin ja välillä oli jo pää polvien välissä..No ei nyt ihan.
Oikeaan kierrokseen kaareva tehtävä meni ihan ok, vaikka hieman neiti meinasi oikoa.Vasemmassa kierroksessa painoni jäi herkästi oikealle varsinkin hypyssä ja jäätiin ihan liian ulos hypyn jälkeen ja puomi ylitettiin reunasta ja laukat meni ihan solmuun. Hypyt oli huikeita, neidin sai heti pepun alle ja pyöreäksi ja kokoamaan itsensä hetkessä. WAU!! Kerran olin kaulalla istumassa, mutta se oli puhtaasti oma mokani, kun otin liikaa kiinni ennen pystyä, ja neiti päätti pysähtyä nätisti esteen eteen.
En edes osaa kuvailla sitä fiilistä, mikä valmennuksesta jäi!Lopussa saatiin myös ihan huikeaa ravia, rentoa ja pitkää ja pyöreää liikettä ja pyöreä hevonen.
Kehuja saatiin, että oikeaan suuntaan ollaan menossa, että olen hommia Seban kanssa tehnyt. Hienoa kuulla että on onnistunut, mutta työtä on vielä paljon. Harmi kun en kuvaajaa saanut, mutta ensi kerralla sitten!
