Eilen olin menossa ratsastamaan ja kun aikaisemmin Seba oli vähän ontunut, juoksutin sitä tallin pihassa, jotta näkisi ontuuko se. No hieman haastavaa se oli, kun neiti oli sitä mieltä että vähän laukataan ja hypitään. Myös tallikaveri juoksutti, jotta itse näkisin, mutta varsinaista ontumista en nähnyt. Lähdin siis maneesiin ja siinä huomasi tallikaveri sitten tarkemmin, että astuu toisella takajalalla lyhyempää (vasemmalla). Pyysin vielä tallin omistajan katsomaan ja hän myös huomasi sen. Lähdettiin sitten vain kävelemään peltorata ympäri.
Radalla olikin prinsessan mielestä hurjia kantoja, jotka aivan varmasti syövät pienen 500kg hevosen suihinsa.
Nyt viikon verran käppäillään ja kylmätään jalkaa, jos vielä ontuu, niin soitan eläinlääkärille.
Onneksi ontuminen oli aika lievää, joten toivotaan, että on vain tarhassa liukastunut tai muuta vastaavaa ja selvitään lyhyellä lomalla.
Nyt sitten ei materiaalia olekkaan luvassa, joten toivepostauksille on aikaa. Ei kun ehdottelemaan. Pari ehdotusta aikaisempaan postaukseen tulikin.
Niinkuin otsikko kertookin, niin tänään vietetään Seban 11-vuotis päivää. Pidän Seballa aina sen oman synttäripäivän, vaikka hevosten ikähän katsotaan vuoden vaihteesta.
Synttäripäivän kunjaksi laitan alle hieman kuvia, joita vuokraajan kaverit ovat kuvanneet viime viikolla.
Seba on kova "lipomaan" kielellään
Kameli
Mitenkäs, kiinnostaisiko postausta Devistä? Jos kiinnostaa, niin millaista postausta haluaisitte?
1. Lisää postaukseesi allaoleva kuva sekä yhteensä viisi kuvaa, jotka kuvaavat parhaiten mielestäsi sanoja ”Onnellisuus, rauhallisuus, ystävyys, muistot sekä yritteliäisyys” 2. Tämän lisäksi lisää vielä itse yksi kuva, jonka aiheen saat itse päättää. 3. Haasta mukaan viisi blogia. Kiitos haasteesta Emma!
Kesäkausi alkaakin olemaan ohi ja Sebakin siirtyi nyt öiksi sisälle. Onneksi saa silti tarhailla suokkiruunan kanssa.
Arvattavissa olikin, kun niin pitkään oli yöt ulkona, että jalat keräävät nestettä ekoina öinä sisällä ja niinhän siinä kävi. Takajalkoihin oli ilmestynyt nestepatteja. Olivat ihan kivuttomat, ei ontunut, eikä aristanut.
Nyt en olekkaan pariin päivään tallilla käynyt, kun tosiaan työt alkoivat ja joudun vieläkin kulkemaan muiden kyydeillä, eikä aikataulut ole oiken natsanneet. Sopivasti myös eilen iski flunssa, joten viikonlopunkin heppailut jäävät välistä. Kyllä ärsyttää!!! Onneksi tytöt lupautuivat liikuttelemaan Sebaa ja minä yritän parannella itseni, jotta pääsen taas maanantaina töihin.
Ainiin nyt taas päästään valmentautumaan ja ensi kuussa mennäänkin sitten estevalmennukseen, kun ensimmäinen palkka saapuu.
Seballa aloiti myös uusi vuokraaja, Joten saan pari päivää vapaata tallilta lisää ja jaksan pyörittää tätä "koirakenneliä" töiden jälkeen ja muutenkin jää enemmän aikaa koirille.
Ensi viikolla kyselen sitten kuvaajaa mukaan tallille, kunhan tämä flunssa helpottaa.
Tällaisen pikapostauksen nyt väkersin ja palataan taas ensi viikolla kuulumisiin.
Tuttavani blogi! Tätä lukee aina vain hymy huulilla. Kirjoittaja humoristinen, ei aina niin vakavaa ja tekstikin sujuu. Käykää kurkkaamassa! (ei tosikoille, kriitikoille, eikä arvostelijoille) mutta piristystä päivään!
Kyseisen blogin heppa! Hieno! kampaus ala minä
Kävin myös selässä. Liika etukeno! (vuosi sitten vimeksi koulusatulassa istuneena)
Eilen päästiin taas hyppäämään, kun sain apukäden tarvittaessa nostamaan esteitä. No eihän niistä yksikään tippunut, vaikka välillä Seban leikkiessä syöksysukkulaa, kavio puomiin kolahtikin.
kuvakaappaus
Aloitettiin ihan simppelillä puomi-ristikko-puomi tehtävällä, jolla alkuverkkailtiin. Seba ei meinannut ollenkaan innostua, kunnes jonki aikaa oltiin menty seuraavaa tehtävää, eli kolmen pystyn jumppasarjaa, jotka olivat kahden laukan väleillä.
Alkuun välit laitoin tarkoituksella hieman pidemmäksi, jotta heppa vähän venyisi. Lopputreenit mentiin hieman pienemmillä väleillä. Meidän maneesi on kuitenkin sen verran pieni (ainakin tuntuu siltä, että seinät ovat niin lähellä), niin tuntui jostain syystä, että laukka jäi liian vaisuksi. Syy varmasti myös veryttelyssä, en ottanut normaaliin tapaan laukassa lisäyksiä, vaikka Seba tuntuikin nihkeältä. Oma moka. Hyppytaukokin varmasti vaikutti asiaan, niin ei ollut ihan tatsissa mukana. Seba kyllä parit kerrat pelasti minut, hyppäämällä kaukaa tai ottamalla ylimääräisen askeleen ennen estettä.
Videolla tosiaan kuuluu äänet, otin siihen vain satunnaisia klippejä ja en jostain syystä osannut olla ollenkaan vakavana treenien ajan, vaan hihittelin, naureskelin ja höpötin selässä. Ensi kerralla lupaan tsempata!
