Päivitystä treeneistä

Hupsistakeikkaa.. Viime postauksesta melkein kuukausi aikaa. Tähän ei ole oikeastaan mitään järkevää syytä, en vain ole jaksanut aloittaa tekstin kirjoittamista, vaan mielummin olen avannut netflixin ja tuijottanut sitä. Hirveän hyvä tekosyy etten sanoisi.

Nyt sitten asiaan!

Materiaalia on parinkin postauksen verran ja ensimmäinen valmennuskin oli vime viikon torstaina. Ai että se muuten meni hyvin! Tehtiin käynnissä keskiympyrällä sulkuja ja avoja. Ravissa siirtymisiä ja ravin kontrolloimista todella hitaaksi ja vastaavasti taas reippaaksi. Ihan perus juttuja, mutta juuri niitä tärkeitä asioita. Laukassa haettiin lähinnä vain rentoutta ja kontrollia siihenkin, ettei mennä kuin juna raiteilla kohti tamperetta. Olipahan muuten hiki valmennuksen jälkeen molemmilla. Varasin suosiolla vain 45 minuutin vamennuksen, kun ei ihan täysillä vielä hommia tehdä.

Valmennuksen jälkeen laitoinkin linimenttiä.. Eri linimenttiä kuin viimeksi. Kahden päivän päästä näky oli tämä.

Juuri avatun linimentin lahjoitin siis suosiolla tallikaverille.

Valmennuksen jälkeen Seba on ollut todella hyvä ratsastaa. Valmennuksessahan se oli oi

kein yli herkkä. Taisi innostua kun pääsi töihin. Hyvä jos pohkeella uskalsi koskea, joten pääosin valmennuksessa käytettiinkin vain istuntaa ja oltiin tarkkana, että mun jalka pysyy kiinni.

Alla kuvia tämän viikon manantailta. Mentiin kentällä ihan vain askellajit läpi ja vähän siirtymisiä. Hätäjarruina toimi gramaanit, ettei kentän laidalla olevat sapelihammastiikerit säikäytä Sebaa niin, että kuski järkyttyisi ;)

Riikka kävi meitä taas yksi päivä kuvaamassa. Siitä teen oman postauksensa, kunhan saan loputkin kuvat. 

Huomenna suunnataan taas valmennukseen. Tällä kertaa eri valmentajan valmennus, mutta vaihtelu virkistää.

Seba eilen pääsi myös ensimmäistä kertaa irtojuoksemaan. Olin menossa juoksuttamaan ja hetken liinassa pyörittelyn jälkeen päätin, että" nyt lasken Seban irti, kyllä se kuuntelee" ja hyvin muuten kuuntelikin! Sivuohjat jätin tarkoituksella, ettei liikoja rallitteluja tulisi.

Viime kuun lopulla tuli muuten vuosi täyteen Seban leikkauksesta. Postauksen pääset lukemaan Tästä

Mystinen jalka ja lainaratsu

Mitä nyt sitten muutakaan, kuin yksi jalkaongelma, joka todellakin oli mysteeri ja on edelleen.

Eilen menin tallille ja siinä normaalisti Sebaa laittelin, kunnes jalkoja harjatessani ihmettelin, että miten eihmeessä se on saanut sontaa vasemman takajakansa ulkopuolelle, jänteen kohdalle. Tottakai ajattelin, että nukkunut jonkun p*skakasansa päällä. Ei meinannyt jalka harjalla puhdistua. koitin sitten vähän raaputtaa ja kappas, jäikin karvatuppoja jalasta sormiin kera mätäkökkäreiden.

Olihan se pakko kokeilla paljonko sitä oikein lähtee ja että nyt on katsottava, mitä alta löytyy ja alta paljastuikin kosteaa ihoa.. Äkkiä soitto tallin omistajalle, että nyt on joku outo juttu taas jalassa, että tuoppas taskulamppu. Siinä samassa sitten kokeilin jalan toista puolta. Sama homma siellä. Ihan muutamat ärräpäät lenteli. Sisäpuolella tosin oli paljon pienempi ja siistimpi kohta.

No eihän ollut lantaa se töhnä, ainakaan kokonaan, vaan mätää ja kudosnestettä.. Perusteellinen jalan pesu vedellä ja hetken kylmäys. Liikutus suunnitelma vaihtui 20 minuutin kävelyyn ja siksi aikaa laitoin hauteen jalkaan. Olihan siinä vähän nestettä, joten kävely ei tekisi pahaa..

Haava putsauksen ja kävelytyksen jälkeen

Jalan toinen puoli

Kauhuskenaariot ontuvasta hevosesta ja huomisesta tulevasta impparista. Mielessä kävi jo, että taasko ollaan sairaslomalla.

Koko päivän pähkäilin monen ihmisen kanssa, että mikä ihme on jalkaan tullut, mutta ei kukaan keksinyt syytä. Haavat molemmilla puolilla = ei, Suojien/pinteleiden hankaus =Ei (takajalan jännesuojat eivät ylety tuonne asti ja pinteleitä en ole takasissa käyttänyt viiteen kuukauteen), Vai oliko se syy linimentti.. Sekin tuntuisi aika oudolta.

Jalka seuraavana päivänä

Tänään menin tallille jo päässäni mielikuva hevosen tukkijalasta. No ei ollut. Hieman nestettä, niinkuin eilenkin. Haava kuiva, mutta oli tehnyt tuollaisen ihanan mätärupikökön, johon tietysti oli purut tarrautuneet. Suojaa ei viitsinyt edellis yöksi laittaa, että haava (vai mikälie) saa ilmaa, eikä ainakaan lisää muhi jonkun pintelin alla.

Ei muuta kuin maneesiin katsomaan, ontuuko Neiti. Otin mukaan vain joustot, jottei mene ralliksi tämä "ontumatutkimuksen" ravi osio. Ei Seba kuitenkaan ontunut, vaan liikkui melko kivasti, eikä minkäänlaista epäpuhtautta näkynyt. Onhan se vieläkin kuin tönkkösuolattu muikku takapäästään, mutta pikkuhiljaa!

Harvemmin juoksutan vain joustoilla, mutta on tuokin melko kätevä apuväline pikajuoksutukselle.

Juoksutuksn jälkeen pesupaikalle taas läträämään jalkaa viileällä vedellä ja pikkuhljaa saatiin jalasta taas purut ja kuivuneet mädät pois.. Tämän jälkeen taas betadinella putsaus. Huomenna näkee taas, miltä jalka näyttää, mutta vihreää valoa se kuitenkin vilauttelee treenien jatkumiseen.

Alle vielä video, kun pääsin tiistaina hyppäämään tallikaverini piensuomenhevosella. Tämä kokenut estekonkari ruuna on mennyt myös kenttää. Ikää kunjoitettavat 18 vuotta ja on terve kuin pukki. Ihan sika kiva tapaus hypätä, vaikka itsellä kunnon hyppäämisestä jo aikaa ja no kyllä se näkyikin!!

Jätin videoon äänet päälle, koska nauru on tarttuvaa ja pääsette kulissien taaksekkin joskus :D

Lihashuoltoa ja kuulumisia

Seballa oli maanantaina hieroja. Ihmettelin vasemman takajalan jäykkyyttä nähtyäni ratsastusvideota, josta tietysti kerroin myös hierojalle. Ravaahan se vielä kauttaaltaan jäykästi,ennen kuin vertyy, koska ollaan vain mummohölkkäilty, eli ei olla ravissa vielä varsinaisesti työstetty mitään. En vaadi kuin tuntuman ja mars ravia.



Itsestänikin on tuntunut edelleen, että ratsastan ilman minkäänlaista järjenhäivää. Juuri sitä mummohölkkää..

Hieronnasta tosiaan löytyikin molemmista takareisistä jumit. Kai se ravi siis on jotakin aikaan saanut. Edellisillä hierontakerroilla ei ole takareisistä löytynyt mitään. Myös lavat olivat jumissa. Muuten ei löytynytkään mainitsemisen arvoisia jumeja. Yleensä jumissa on myös lanneselkä, mutta nyt se oli todella hyvä. vain pientä kireyttä. Kuulemma harvemmin tulee hieronnassa hevosia vastaan, joilla ei yhtään löydy sitä kireyttä selästä, Joka on ihan normaalia.

Kaulaa olisi neidin mielestä saanut hieroa vaikka loppupäivän. Ja vaikka lavat olivat umissa, niin todella hyvin antoi hieroa ja loppujen lopuksi antoi nekin lihakset periksi.



Eilen käytiin kauniissa keväisessä säässä löntystelemässä meidän tallin radalla. Siellä on turvallista mennä, kun ei tule vastaan autoja, eikä kyllä muitakaan. Jos radalla on muita meidän tallin hevosia, esim ravuri, en sinne mene yksin. Koska a) ravurit syö ratsuja b) vastaantulevan hevosen kanssa voi tulla törmäys jos toinen menee reippaampaa ja c) vastaantulevat hevoset Seban mielestä kutsuvat häntä kääntymään takaisin kotiin.

niin kaunista ja rentouttavaa plus rakas tötterökorva

Tämän rentouttavan tallustelun jälkeen, ei kiinnostanut mennä "synkkään" maneesiin, vaan suunnattiin kentälle tekemään päivän ravit. (Nyt ravataa jo lähemmäs 20 min.Noin niinkuin suunnilleen)

Otettiinkin meidän ensimmäiset ravilisäykset. Ensin Seba oli ihmeissään että pitääkö tässä nyt jotakin tehdä ja lähti kipittämään eteenpäin. Heti kun hoksasi niin ei tarvinnut kuin ohjasta höllätä ja koskea pohkeella, kun neiti lähti jo venyttämään itseään ns.eteenalas ja venyttämään ravia. Siellä liidettiin ja mulle tuli sellainen olo, että "tätä mä oon niin kaivannut" Tuntui, että istuntakin heti tiivistyi ja parani, kun vähän tehtiinkin jotain. Muutenhan meidän ravityöskentely on ollut vain taivuttelua, niin sisään-, kuin ulospäin.

Tyytyväinen tamma treenin jälkeen ja pikku hikikin tuli pintaan.

Kyllä tuli molemmille hiki. (Ai mikä ratsastuskunto...) Tästä on molempien hyvä lähteä kasvattamaan kuntoa takaisin.

Ensi viikolla pääsenkin kaverin piensuomenhevosella hyppäämään. Saa nähdä onko kunto koetuksella. Onneksi kyseinen ruuna on kokenut estekonkari niin toivon mukaan pääsen vain nauttimaan pienien esteiden ylityksestä ja hyppäämisen tunteesta. Toki uusi hevonen on aina uusi, vaikka sileällä olen sillä useammin ratsastanut. Vielä en tiedä, millainen kaveri on hypätä, mutta samanlainen pieni ja ketterä ainakin, niinkuin Sebakin.