Mystinen jalka ja lainaratsu

Mitä nyt sitten muutakaan, kuin yksi jalkaongelma, joka todellakin oli mysteeri ja on edelleen.

Eilen menin tallille ja siinä normaalisti Sebaa laittelin, kunnes jalkoja harjatessani ihmettelin, että miten eihmeessä se on saanut sontaa vasemman takajakansa ulkopuolelle, jänteen kohdalle. Tottakai ajattelin, että nukkunut jonkun p*skakasansa päällä. Ei meinannyt jalka harjalla puhdistua. koitin sitten vähän raaputtaa ja kappas, jäikin karvatuppoja jalasta sormiin kera mätäkökkäreiden.

Olihan se pakko kokeilla paljonko sitä oikein lähtee ja että nyt on katsottava, mitä alta löytyy ja alta paljastuikin kosteaa ihoa.. Äkkiä soitto tallin omistajalle, että nyt on joku outo juttu taas jalassa, että tuoppas taskulamppu. Siinä samassa sitten kokeilin jalan toista puolta. Sama homma siellä. Ihan muutamat ärräpäät lenteli. Sisäpuolella tosin oli paljon pienempi ja siistimpi kohta.

No eihän ollut lantaa se töhnä, ainakaan kokonaan, vaan mätää ja kudosnestettä.. Perusteellinen jalan pesu vedellä ja hetken kylmäys. Liikutus suunnitelma vaihtui 20 minuutin kävelyyn ja siksi aikaa laitoin hauteen jalkaan. Olihan siinä vähän nestettä, joten kävely ei tekisi pahaa..

Haava putsauksen ja kävelytyksen jälkeen

Jalan toinen puoli

Kauhuskenaariot ontuvasta hevosesta ja huomisesta tulevasta impparista. Mielessä kävi jo, että taasko ollaan sairaslomalla.

Koko päivän pähkäilin monen ihmisen kanssa, että mikä ihme on jalkaan tullut, mutta ei kukaan keksinyt syytä. Haavat molemmilla puolilla = ei, Suojien/pinteleiden hankaus =Ei (takajalan jännesuojat eivät ylety tuonne asti ja pinteleitä en ole takasissa käyttänyt viiteen kuukauteen), Vai oliko se syy linimentti.. Sekin tuntuisi aika oudolta.

Jalka seuraavana päivänä

Tänään menin tallille jo päässäni mielikuva hevosen tukkijalasta. No ei ollut. Hieman nestettä, niinkuin eilenkin. Haava kuiva, mutta oli tehnyt tuollaisen ihanan mätärupikökön, johon tietysti oli purut tarrautuneet. Suojaa ei viitsinyt edellis yöksi laittaa, että haava (vai mikälie) saa ilmaa, eikä ainakaan lisää muhi jonkun pintelin alla.

Ei muuta kuin maneesiin katsomaan, ontuuko Neiti. Otin mukaan vain joustot, jottei mene ralliksi tämä "ontumatutkimuksen" ravi osio. Ei Seba kuitenkaan ontunut, vaan liikkui melko kivasti, eikä minkäänlaista epäpuhtautta näkynyt. Onhan se vieläkin kuin tönkkösuolattu muikku takapäästään, mutta pikkuhiljaa!

Harvemmin juoksutan vain joustoilla, mutta on tuokin melko kätevä apuväline pikajuoksutukselle.

Juoksutuksn jälkeen pesupaikalle taas läträämään jalkaa viileällä vedellä ja pikkuhljaa saatiin jalasta taas purut ja kuivuneet mädät pois.. Tämän jälkeen taas betadinella putsaus. Huomenna näkee taas, miltä jalka näyttää, mutta vihreää valoa se kuitenkin vilauttelee treenien jatkumiseen.

Alle vielä video, kun pääsin tiistaina hyppäämään tallikaverini piensuomenhevosella. Tämä kokenut estekonkari ruuna on mennyt myös kenttää. Ikää kunjoitettavat 18 vuotta ja on terve kuin pukki. Ihan sika kiva tapaus hypätä, vaikka itsellä kunnon hyppäämisestä jo aikaa ja no kyllä se näkyikin!!

Jätin videoon äänet päälle, koska nauru on tarttuvaa ja pääsette kulissien taaksekkin joskus :D