Viimeinen tuskastuttava kuukausi

Seban kontrollikäynti klinikalla on siis ensi kuun lopulla. Kuukauden verran pitäisi vielä malttaa odotella ja vain kävelyttää neiti näppärää (odottavan aika on pitkä). Onneksi Seba on saanut nyt ulkoilla paljon ja esimerkiksi tänään, kun ei satanut, sai olla koko päivän pihalla. Yllättävänkin hyvin se käyttäytyy, vaikka iltapäivällä se on otettava ennen muita sisälle, jottei riehaanu tarhassaan, kun porukkaa ramppaa maneesiin ja pois.

Seban talutteluun on välillä sisältynyt käyntipuomeja. Tänään jopa hurjat kolme peräkkäin. Huomaa, että Neiti haluaakin vähän tekemistä, kun niin tarkkaavaisesti puomitkin astelee yli. 

Tänään pelottelin, tai siis yritin pelotella Sebaa pullolla, jossa on kiviä ja ääni on melkoinen. Ajattelin, että saisipahan vähän aivopähkinää siihen totutellessa, mutta hitot se mitään ihmetellyt, kun halusi syödä koko pullon, vaikka sitä heittelin, potkin, ravistelin ja jopa silittelin sitä pullolla, samalla sitä ravistellen.

Itse oletin, että Seba säikkyy sitä pullosta tulevaa ääntä. No eihän tuo tuumannut mitään ja hyvä ettei oikeasti syönyt sitä pulloa :D

MINÄ SYÖN TÄMÄN PULLON!

Yllä olevassa kuvassa Seba näyttää ihan mielipuolelta! Tainnut sairasloma tehdä tehtävänsä..heh..

Sain taas uuden liikuteltavan, ainakin nyt viikonlopuksi. Hurjan paljon kyllä oppii, kun eri hevosilla menee. Tällä viikolla mulla on ollut alla jo 3 eri hevosta ja jokainen tietysti aivan erilaisia persoonia.

Kävin muuten viimeviikonloppuna katsomassa myös nuoria suomenhevosia Perhon laatuarvosteluissa ja olipahan muuten opettavainen reissu. Ikinä ennen, en ole omin silvin, eli livenä nähnyt tuollaisia tapahtumia. Oli hienoa katsella esimerkiksi vanhan ratsastuskouluopettajani hevosen jälkeläisiä ja olihan siellä tuttukin heppa matkassa, joka hienosti sijoittui kolmanneksi.