tiistai 29. maaliskuuta 2016

Potilas voi hyvin

Näin näteillä keleillä on pakko ollut Seban kanssa hoitaa kävelyt ja hengailut ulkona, koska mikäpä sen parempaa, kuin oman kauraturvan kanssa nauttia auringosta ja lämmöstä.


Seba siis tosiaan saa nyt, tai on jo jonkin aikaa saanut jaloitella, pelkän karsinassa olemisen sijaan. Mutta ei me vieläkään 5 minuuttia enempää kävellä. Muuten vain saatetaan kyllä ulkona hengailla kauemmin. Neiti on aina yhtä iloinen, kun pääsee vähän jaloittelemaan.




Haava on erittäin hyvällä mallilla, joten kaikki pahin on selätetty. Nyt vain peukut pystyyn, että vielä vajaan kuukauden malttaisi neiti kökkiä karsinassa, ilman, että rupeaa sikailemaan. Kyllä sieltä välillä kuuluu seinään potkaisun ääniä, mutta onneksi vain satunnaisesti. Ulkona malttaa kävellä kyllä odotettuakin nätimmin, mikä on hyvä, koska uskaltaa sitten turvallisin mielin lähteä nostamaan kävelytyksen määrää.

Tänään myös vähän kokeilin, antaako Heikkipoika mun yhtään kokeilla sen rajoja. Olenko kauhean pelottava täti, vai onko luottamusta yhtään. Ensin otin pyörittelyyn puomin, jonka pyöritin maneesin keskihalkaisijalta omalle paikalleen. Se oli hieman omituista herran mielestä, mutta siedettävissä.

Tämän jälkeen otin kartion jota potkin maneesissa niin, että se aina liikkui samalla eteenpäin ja nousi ilmaan. Heikki oli lähinnä sitä mieltä, että "mitä sää oikei touhuat", eli eipä se sitä hetkauttanut. Tämän jälkeen sama kartio naaman eteen, ja koitin silittää kartiolla Heikin kaulaa, hieman se pelotti ja varovaisesti jouduin tutustuttamaan kartioon. "tämä on se sama kartio, mikä äsken tuossa pomppi". Sain kuin sainkin kolmesti sillä silitettyä Heikin kaulaa. Fiksu jätkä.

Sinne se samaan paikkaan jäi ihmettelemään, että mikä tää kartiojuttu oikein oli, niin minäpä pyllähdin maahan ja odottelin, mitä Heikki siitä tuumaa. Luoksehan se tuli heti ja laski päänkin alas ja haisteli.


Huomenna taas Heikille satula selkään ja harjoitellaan selkäännousua/ selkään menemistä, kuitenkin niin, etten vielä mene selkään asti. Kuuluisan sanonnan kautta = hiljaa hyvä tulee.

Sunnuntaina pääseekin tallikaverien kanssa hevosmessuille! Odotan innolla!

Onko muita lähdössä hevosmessuille viikonloppuna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti