torstai 4. helmikuuta 2016

Vuoden ensimmäinen valmennus

Eilen tosiaan ja VIHDOIN, pääsin kouluvalmennukseen. Valmentajan (tuntuu oudolta sanoa, koska meistä tulleet lyhyessä ajassa ystävät) toisen hevosen koulusatula sopi Seballe, joten saadaan sitä nyt lainailla ja olihan se koulusatula tottakai valmennuksessakin.

Oli se aavistuksen helpompaa nyt koulusatulalla, kun oli oma hevonen alla ja liikkeet olivat tutut, mutta kyllä edelleen parit ärräpäät pääsi ja jalka vieläkin työntyy liian eteen. Mutta ei se auta itkeä, jos haluaa vielä joskus osata istua koulusatulassakin.. Tai siis jälleen :D

"kyllä susta vielä kouluratsastaja tehdään" - Saas nähdä millainen tuuppari musta taas kuoriutuu, mutta kyllä ne esteet on edelleen se, mitä kisataan.

Sitä on joskus pari vuotta sitten osattu istua koulusatulassa


Tunnin aihe oli yksinkertainen, mutta ei kuitenkaan yksinkertainen, eli puolipidätteet ja siirtymiset. Ai että miten vaikeaa se onkaan, vaikka perusjuttuja. Taas silmän alla sitä huomasi, että on tullut lusmuiltua. Sebakin kuumuu siirtymisistä ihan älyttömästi, joten oli muuten kädet aivan maitohapoilla ja oli kyllä hevonenkin hiestä märkä.

Tentiin siirtymisiä ympyrällä. Alkuun puoli ympyrää ravia ja puoli ympyrää käyntiä, jonka jälkeen tehtiin keskihalkaisijan kohdalla pisteissä käyntiin siirtymiset ja takaisin raviin.

Vielävähän haastetta lisää ja tehtiin nopea käyntiin siirtyminen (1-2 askelta), jonka jälkeen siirryttiin melkein käyntiin, eli "koottiin" hevosta hetkellisesti, niinkuin puolipidäte käsitteenä usein opetetaankin.

Tämän jälkeen tehtiin vielä ravi-laukka siirtymisiä ja niissähän se Seba vasta kiehuikin. Joutui välillä ratsastamaan vähän pidempään ravia, jotta Seba rentoutuu, ennen kuin nostaa laukan.

Erittäin hyödyllinen treeni meille molemmille. Tätä pitää muistaa taas treenata useammin! Valmennuksesta pidin myös paljon, joten kyseisillä valmennuksilla tullaan varmasti jatkamaan.

Lopuksi kipusi vielä valmentaja hetkeksi selkään. Tämähän on aina hyvä, koska silloin valmentajallakin on helpompaa opettaa, kun on valmennettavan hevosen selässä käynyt. Ainakin minun mielestä.

Lauantaina pitäisi lähteä hyppäämään, vaikka flunssa kovasti yrittää sitä pilata. Mutta mennään vaikka puolikuolleena. Toivonmukaan saadaan kuvaajakin paikalle, joten siihen asti saatte odotella uutta materiaalia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti