Five years with Sebastina

Viisi vuotta, sitten. 22.6.2009, elämääni saapui uusi käänne. Synkkään risukasaan rupesi paistamaan aurinko ja olen onnellinen, että se paistaa sinne edelleen.

Tänää kävinkin tallilla. Vaikka aina muistan "vuosipäivämme", tämän kaiken härdellin keskellä, se on unohtunut pariksi viikkoa ja vasta tallilla ollessani sen tajusin. Kyllä sateli neidille porkkanoita ja vihreää, pusuja, rapsutuksia ja harjausta. Viimeistä Seban lomapäivää vietettiin siis herkutellen ja meitä "juhlien" :)

"14- vuotta ratsuja,ravureita,varsoja ja omia hevosia. Parin vuoden tauon jälkeen selkään ja itku ilosta"

Ystäväni lähti siis tallille mukaan. Oikeastaan tokaisin vain, että käydään moikkaamassa Sebaa. Niin mentiin. Ensin piti vain harjata, loppujen lopuksi lykkäsin kaverini kyytiin, hain vain suitset ja huovan, en paljoa kysellyt. Kyllä sieltä ne onnen kyyneleet tulivat ja itsekin vetistyin.

Olen tähän tyttöön tutustunut vasta hiljattain kunnolla. On ilo omistaa tuollainen ystävä, auttaa, saada tukea ja ennen kaikkea huumoria.