Ihan ensimmäinen pätkä on ekasta ravipätkästä. Tosin pari kertaa Seba yritti sitä niin ihanaa "pulu temppuaan", että säikähti itsekkin. Nosti siis pään äkkiä muina miehinä ylös, mutta ohops , kun gramaanit ottikin vastaan, niin tulikin äkkipysähdys ja peruutus.. Oppipahan ainakin, että ei sitä aina niin vain voi hommista luistaa. Parin pään nosto yrityksen jälkeen oli aika nöyrää tammaa.
Taas on video puhelinlaatua, mutta eiköhän siitä näe!
Alle vielä pari kuvaa
21.1 mainitsemastani ratsastuskerrasta, jolloin mikään ei ottanut sujuakseen.
 |
| Tulin pilaamaan Seban kuvan |
 |
| Mukamas onnistunut otos..(Hyi mikä massu Seballa) |
 |
| Tässä sitä todellista menoa.. ilmeisesti Sebalal oma-aloitteiset laukan kokoamiset menossa |
Apuohjilla juoksutus on aina vähän epätasaista suulle, varsinkin jos käy kaikki askellajit läpi. Käynnissä ja laukassa pään liikerata on niin paljon suurempi kuin ravissa, että apuohjien "jousto" ei mitenkään ole yhtä laaja kuin minkä pää tarvitsee. Tästä johtuen hevoset alkavat välttää pään liikuttamista sen tarvitsemassa mittakaavassa, jolloin lukitsevat samalla selän käytön. Eli hevonen voi tuntua että pysyy paremmin tasaisella kuolaintuntumalla, mutta oikeasti onkin alkanut välttää liikkumista oikein ja kannattelee mielummin ensisijaisesti päänsä paikoillaan. Vinkkinä tulevaisuutta varten :)
VastaaPoistaTähänkin näyttäisi olevan aika paljon mielipiteitä :) Täytyy asiaa tutkia ja kysellä lisää muutenkin. Toki onhan tuossa sekin kun itse kantaa itsensä, niin onhan nuo apuohjat silloin löysemmällä, kuitenkin tuntuma säilyy. Seba muutenkin aika "päätä vispaava" tapaus, niin tämä auttaa siihen varsinkin juoksuttaessa
Poistaja ei sitä apuohjaa ole solmittu kuolaimeen ;) Pääsee se pää siinä ylös ja alas liikkumaan. se apuohja siinä vain sitä asentoä ja tuntuman säilyvyyttä jeesii
Poista