How much I love my horse!!

Nyt sen tajuaa, kun on sattunut pahemmin, kuinka hiton paljon, sitä omasta hevosesta välittää! On ollut minulle henkisesti todella rankkaa ja näkyy vähän jo fyysisestikkin. Seba oli nyt siis viikonlopun karsinassa ja kävin pe la ja su neitiä kävelyttämässä pihalla, niin ei tarvitse sisällä kokopäivää kyhjöttää. Perjantaina mentiin tosi leppoisesti, kun en tiennyt kuinka kipeä Seba on. Mentiin kentällä vähän ja maneesissa ja suurin osa ajasta kierrettiin tallia, keräillen kaikki heinänkorret ja heinätupot, jotka kottikärryistä ovat tippuneet. Eli toisinsanoen vain hengailtiin!

Tapaturman jälkeisenä päivänä ulkoilemassa neljän seinän sisältä.

Kaikku ovat kyselleet Seban kuulumisia, eikä se sinäänsä ole mikään yllätys. Perjantaina Seba ei suosunut poistumaan tallialueelta, vaikka kuinka kiskoin perässä.

Tuttuni tallilta on piikittänyt Sebaan antibiootin, koska itse en sitä koskaan ole tehnyt ja Seba vielä sätkyilee, kun piikki laitetaan. Toissapäivänä Seba kuitenkin oli ollut hievahtamatta, kun piikitettiin, joten eilen sitten tein sen itse, koska itse "piikittäjä" ei päässyt paikalle. Heti kun neulan näin, rupesi kädet vapisemaan, mutta hyvin se meni. vähän ruiskahti antibioottia muualle kun piti, koska ruisku irtosi yhdessä vaiheess piikistä sheikkaavien käsieni takia. Seba ei kuitenkaan ollut moksiskaan, kun minä tärisin! Hieno neiti!

Eilen vasta Seba uskalsi poistua tallialueelta. Pistin kuolaimet ja liinan, koska virtaa on kertynyt tuolla sisällä ollessa. Lähdettiin kiertämään Peltoa, jonka takaa menee lyhyt metsälenkki. Seba oli oikein nätisti, paitsi juuri ennen tallin pihaa tuli sauvakävelijöitä ja Seba pomppasi takajaloilla kaksi metriä taaksepäin! Eipä taida kipeä olla, kun jaksaa jo sätkyjä ottaa.

Ollaan Seban kanssa nyt tehty paljon harjoituksia, että kun minä pysähdyn, seba pysähtyy, kun lähden liikkeelle, sebakin lähtee. Ollaan myös väistätetty takaosaa niin, että kävelen Seban peppua päin ja neiti astuu takajaloilla ristiin. Samoin ollaan opeteltu, kuinka paineesta niskaan ja turpaan (riimuilla) painetaan pää alas ja annetaan periksi. Eli vedän vain riimunnarua maahan kohti ja odotan, kun seba laskee päänsä ja sitten kehun.

Neiti onneksi pääsi tänään tarhaan aamulla. Saas nähdä onko siellä riehuttu sydämensä kyllyydestä.

Tapaturman jälkeisenä päivänä, seban entinen vuokraaja halusi mukaan tarkistamaan seban voinnin, koska oli kauhusta säikähtänyt tapaturmaa. Hän myös kuvaili meitä silloin!

Neiti voi nyt oikein hyvin ja on pirteä. Tänään loppuu antibioottikuuri ja kipulääkitys. Haavan hoito vielä jatkuu. Onneksi antaa hyvin sinne koskea, eikä juurikaan arista.