 |
| me kauniit |
Uskokaa tai älkää, mutta laukkailtiin tänään pellolla päästä päähän, ilman yhtäkään pukkia tai sekoamista! Neiti ei edes painanut kädelle ja aina kun halusin hidastaa, neiti hidasti. Vieläkin minua ihmetyttää, miten se onnistui noin hyvin KUOLAIMELLA, josta Seba ei niinkään tykkää.
Sanna lähti kuvailemaan meillä, kun on nyt hetken hevosensa kanssa oleillut Jyväskylässä. Sannakin on Seban nähnyt viimeksi kesällä. Minä sitten Seban liikutuksen jälkeen lähdin moikkaamaan Sannan heppaa ja katselemaan sormet ja varpaat jäässä heidän menoaan.
Menimme Seban kanssa ensin kentällä "alkuverkat". Hömpöteltiin kevyesti ravia ja otettiin hieman laukkaakin ympyrällä, jonka jälkeen suunnattiin pellolle.Onneksi olin jo suunnitellut meneväni pellolle, koska olisi ollut taas hirveän työn takana saada Seba asialliseksi ratsastaa. Ensin vähän ravailtiin ja laukattiin ympyrällä, koska halusin kokeilla, onko minulla kuolaimen kanssa mitään kontrollia koko hevoseen, kun Seba on niin kova painamaan kädelle. Mutta neitipä olikin kevyt ja kiva. No minkään asteen myötäystä ei tapahtunut, mutta eihän pellolle mitään vakavaa kouluvääntöä lähdettykkään tekemään ja hankalahan puolen metrin hangessa on keskittyä muuhun, kuin jalkojen nosteluun. Annoin neidin mennä juuri sitä tahtia, mitä halusikin ja välillä sai jopa hieman pohjetta antaa, että edettiin johonkin suuntaan.Eipä tuo kovin kovaa menoa ole, mutta kun näin positiivisiin hankitreeneihin päästään niin ensikerralla sitten hurjastellaan. Alla videokooste ja kuvia!
Videokooste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti