Ensimmäinen ratsastuskerta onnettomuuden jälkeen

On mulla ravihevonen daadirlandirlandaa.. ( Kuva n. kuukausi sitten otettu)

Eilen kävin vielä tarkistamassa, ettei Seba onnu enää.. Juoksuttelin sitä ja pistin myös poikaystäväni juoksuttamaan, joka ei ole muuta hevosten kanssa tehnyt, kuin antanut leipää ja taputtanut :D Päästettiin Seba irtikin ja herranjumala sitä riemua ja vilinää.. Neiti heitti peräpäätä ilmaan, spurttaili hirveätä vauhtia ja pörisi nätisti :) "ei taida tuota hevosta ainakaan sattua mihinkään" Oli muuten niin iloinen kaveri että huhhuh.. Lopuksi pistin poikaystäväni myös taluttamaan Seban loppukäynnit. Ehkä saan koulittua vielä hevosmiehen :D

Tänään sitten ajattelin että nyt ratsastetaan sitten kunnolla, kun jalka kerran terve. Ihan pieni paikallisturvotus on haavan päällä, mutta muuten ok ja liikkuukin normaalisti. Mentiin tosi pitkään käynnissä juttuja.. Avoa,pohkeenväistöä,voltteja.. Sain Seban suht ok tuntuiseksi, mutta kaikki hävisi kun päästiin raviin.. Eihän se neiti keskittynyt mihinkään kun oli niin tohkeissaan :D Ravin jälkeen ei edes kävely maittanut enää.. Laukkakin oli neidin mielestä niin kivaa, että otin vain muutaman ympyrän molempiin suuntiin ja loppuaika mentiin maneesia ympäri kevyesä istunnassa eteen alas..
Loppuraveissa onneksi sain rennoksi ja kuuliaiseksi.

Huomenna jos tekisi hieman ravipuomitreeniä niin saadaan paikat lomailun jälkeen auki